Naura, pervo, naura! on Hugleikur Dagssonin viides suomeksi käännetty sarjakuva-albumi, jonka on julkaissut Atena vuonna 2010. Dagsson on islantilainen sarjakuvataiteilija ja näytelmäkirjailija. Hänet tunnetaan satiirisista mustan huumorin täyteisistä sarjakuvistaan. Naura, pervo, naura! albumin lisäksi Dagssonilta on käännetty suomeksi seitsemän muuta albumia, ja hän on myös kirjoittanut kaksi näytelmää.Naura, pervo, naura! koostuu erillisistä yhden ruudun stripeistä, joiden välillä ei ole yhteistä juonta, vaan kaikki perustuvat omaan vitsiinsä. Stripit sisältävät mustaa huumoria, joka voi välillä järkyttää ennemmin kuin naurattaa.
Albumissa henkilöt vaihtelevat, ja heitä on kaikista ihmisryhmistä ja ikäluokista. Joskus hahmot voivat olla varsin mielikuvituksellisia, kuten Kuolema, Joulupukki tai vaikka yksisarvinen.
Miljööt vaihtelevat, mutta yleensä tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan. Ympäristöä kuvataan vähän, ja tausta jätetään yleensä kokonaan kuvaamatta. Kuvassa näytetään vain vitsin kannalta olennaiset asiat ja esineet.
Piirrostekniikka on karua ja yksinkertaista. Kuvissa ei ole värejä, ja yleensä niissä on vain henkilöt ja muutama oleellinen esine. Hahmoille on piirretty vain ääriviivat, eikä ilmeitä kuvata lainkaan. Myös efektejä käytetään vähän.
Stripeissä kuvan ja tekstin suhde on melko tasaista. Tekstit ovat vain kuvassa tai puhekuplissa, eikä selostustekstejä käytetä lainkaan. Vitsi syntyy sekä kuvasta, että henkilöiden välisestä vuoropuhelusta. Strippeihin on jätetty vain kaikki olennainen.
Albumi nostaa esiin kaikki mahdolliset tabut, eikä mikään ole Dagssonille pyhää, vaan kaikki saavat osansa huumorista. Vitsien aiheita ovat esimerkiksi seksi, insestit, eläimiin sekaantuminen, uskonto, rasismi, nykytaide, urbaanit legendat ja myös sarjakuvat itse. Varsinaisia teemoja albumista on vaikea löytää. Vaikka jotkut stripit voidaan tulkita yhteiskunnallisiksi kannanotoiksi, niiden perimmäinen tarkoitus on viihdyttää.
Yleisilmeeltään Naura, pervo, naura! on melko synkkä. Sille on tyypillistä mustan huumorin täyteiset vitsit ja karkea piirrostyyli. Albumin tavoite on viihdyttää ja rikkoa tabuja ja siinä se kyllä onnistuu. Tosin välillä albumia selaillessa alkaa ajattelemaan, että voiko tälle edes nauraa.
